sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Aina ei voi voittaa...ei edes joka kerta

Oltiin eilen taas Hattulassa kisaamassa, kauden ensimmäiset ulkokisat muuten. Tuomarina oli Anne Viitanen ja radat olivat kyllä täynnä haasteita. Alussa fiilis oli hyvä ja ensimmäinen rata alkoikin lupaavasti kun selvitimme alun hankalan käännöksen putkeen ja leieröinnin siitä Aalle. Sumu tuli kuitenkin A:n kontaktista läpi pysähtymättä ja koska kontakteilla on nyt päällä täysi natsilinja, niin otin Aan uusiksi ja lopetimme siihen.

Toinen rata alkoikin paljon huonommin kun sössin itse kolmos esteen pakkovalssin olemalla koiran edessä, jolloin rima tuli alas. Jatkona ollut puomi meni mallikkaasti, mutta muutaman esteen päässä olleesta keinusta tultiin sitten taas läpi ja se oli sitten taas siinä.

Viimeisenä oli vuorossa hyppäri, jossa kontakteista ei ainakaan ollut pelkoa, mutta Anne oli suunnitellut sellaiset pyöritykset lukemattomine houkutusesteineen, että meidän rata päättyi lukuisten muiden hyllyttäneiden kanssa samaan kastiin. Tosin, sössin nollamahdollisuudet taas jo kolmosesteelle, kun ohjaukseni oli myöhässä ja Sumu meinasi mennä ohi koko esteestä. Jos päivästä etsiin jotain positiivista, niin Sumu haki hyppärin 90 asteen umpikulman kepeille hienosti, vaikka vieressä oli monen turmioksi koitunut putki. Keppikulmia oltiinkin juuri vasta harjoiteltu, joten oli mukava nähdä harjoittelun näkyvän myös kisaradalla.

Harjoittelun tuloksellisuudesta mainittakoon myös, että mittailimme aluevalmennuksessa koirien etenemisnopeuksia suorilla ja ympyröillä. Suoralla Sumun vauhti ja estehakuisuus alkaa olla jo varsin hyvällä mallilla, joten seuraavaksi käydäänkin sitten kaarroksien kimppuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti