Sumu tuli viikonlopun maaseutuvierailun aikana siihen tulokseen, että hällä ei ole elämää ilman Chiliä. Niimpä neiti aloittaa ilman Chilin seuraa sisälle jäätyää (ihmisistä viis) korvia hivelevän serenadin, jossa käy läpi koko äänialan vikinästä ulvomiseen ja kiljumiseen säestettynä koiraporttia vasten hyppimisellä. Ei tämä yksinolo sitten ihan niin helposti alkanutkaan sujua. Mies jo uhkasi tehdä Sumusta komian karvalakin talveksi, jos älämölöä ei saada hiljenemään. Treeeniä siis.
Tänään käytiin myös ensimmäistä kertaa "treenaamassa" agility hallilla. Ohjelmassa oli rotta-pehmolelulla leikkimistä sivulle tulon ja sivulla olon treenaamista ja rauhoittumista treenien päätteeksi. Olimme hallilla ihan keskenämme, joten pääsimme tutustumaan halliin ihan rauhassa.
Leikkiessä Sumu alkaa jo paremmin pysyä lähellä lelun voittaessaan ja tänään se taisteli tuosta rottalelusta varsin hyvin. Sen suhteen on jo siis ihan postiivinen mieli.
Hallille matkustettaessa Sumu pääsi myös ensimmäistä kertaa testaamaan uudessa (laina) häkissä matkustamista. Päivälliseen kiljukonserttiin verrattuna häkkimatkustaminen sujui varsin hiljaisesti eli vain pienin vikinöin ja loppujen lopuksi taidettiin ihan nukahtaakin. Hyvä niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti