maanantai 28. tammikuuta 2013

Vuoden ekat kisat

Oltiin eilen Turun suunnassa vuoden ekoissa agikisoissa. Tuloksena hyppäriltä vitonen ja agiradoinlta hyllyt eli  ei nollasadetta vieläkään. Hyppärillä tosin asenne oli kunnossa niin koiralla kuin ohjaajalla, mutta yksi rima, tai noh, puolikas este tuli alas ohjaajan ja koiran yhteisvaikutuksella.

Eka agirata kosahti jo toisena olleeseen puomiin, sillä kohtasimme sen merkeissä "kisakontaktit kuntoon". Niitä onkin tässä treenattu ja rahaa poltettu jo useamman startin verran. Toisella agiradalla koitti kuitenkin se ilon päivä, että kontaktit oli ja pysyi, kaikki kolme! Joten ei tämä toivoton projekti ole. Treeneissä kontaktit on koko ajan toimineet, mutta kisoissa lipsuin vaatimustasosta ja senkös sitten Sumu nopsaan oppikin, että kisoissa voi roiskia. Noh, tuo toinenkin agirata kaatui ohjaajan rytmi(tys)häiriöihin, joten hyllyksi meni sekin, mutta pääasia, että KONTAKTIT toimi!

Tässä vielä video hyppäristä:




perjantai 25. tammikuuta 2013

Tähtisilmä

Sumu kävi tänään toistamiseen aikuisiällä silmätarkastuksessa ja silmät todettiin tälläkin kertaa täysin terveiksi!


torstai 17. tammikuuta 2013

Tammikuun aluevalmennus ja muita kuulumisia.

Tammmikuu aluevalmennus

Viikko sitten päästiin taas aluevalmennustreeneihin. Rata oli tapansa mukaan haastava, mutta yllättävän hyvin selvisimme muutamasta ennakkoon haasteelliseksi arvioimastani paikasta. Rohkeus on selvästi lisääntynyt sekä koiralla että ohjaajalla, mikä toisaalta helpottaa ohjaamista, mutta toisaalta tuo myös omat haasteensa. Syksyn ja kesän irtomistreenauksen tuloksena Sumu kuitenkin nykyään irtoaa useinmiten melko mallikkaasti, mikä antaa minulle tietysti lisäaikaa, kunhan vain jätän turhan varmistelun pois ja etenen oikeasti itsekin.

Eli niin kauan kun ohjaan selkeästi ja rytmitys on kunnossa, niin bueno! Ongelmat alkavat, jos rytmitys hajoaa, jolloin Sumu alkaa taas kyselemään että minne mennään ja saako mennä vai ei. Siinä vaiheessa meidän meno näyttää taas vanhanlta kytkinvikaiselta autolta :D

Esteosaamisen puolella kontaktiongelman korjaus on edelleen vaiheessa, mutta villakoiran ydin lienee selvinnyt eli treeni- ja kisasuorituksen on saatava vastaamaan toisiaan, jos mielii saada kontaktit pysymään kasassa myös kisatilanteessa. Onneksi olen nyt tainnut saada lopetettua itseni jalkaan ampumisen siltä osin, että oikeasti puutun kontaktivirheisiin myös kisoissa, joten toiveissa on saada tämäkin ongelma korjattua. Yksi harjoiteltava asia kontakteilla on myös suoruus ohjaajan jäädessä taakse. Tätä emme ole juuri aiemmin harjoitelleet, vaikka syytä olisi ehkä ollut.

Kontaktien vastapainoksi keppisuoritukset paranevat hitaasti, mutta varmasti. Sen suorituksista näkyy hyvin nopeasti, jos jotain asiaa on oikeasti harjoiteltu, kuten nyt vaikka noissa aluevalkkutreeneissä ollutta putken jälkeistä avokulmaa.

Vaikka lauantain treeneihin mahtui niin hyviä kuin vähemmän hyviä pätkiä, niin Suomalaisen kehut meidän edistymisestä ja ohjeista jatkaa samaan malliin, lämmittivät kyllä. Kyllä niitä nolliakin jossain vaiheessa alkaa sitten tulla.


Sumu kävi treffeillä

Viime viikonloppuna myös pentuesuunnitelmat etenivät aimo happauksen eteenpäin, kun kävimme Sumun kanssa Keravalla tapaamassa Sumun tulevaa sulhasta Keytä. Olin aiemmin nähnyt Keystä videoita, mutta liveänä Key vaikutti vielä paremmalta. Avoin, aktiivinen, energinen ja keskittymiskykyinen eli juuri sopiva Sumulle. Myös Sumu miellytti Keyn omistajaa, joten suhde sai siunauksen. Nyt sitten vain aletaan odottelemaan juoksuja, joiden pitäisi alkaa helmikuussa tai viimeistään maaliskuun alkupuolella. Lisää Keystä ja pentusuunnitelmista voi lukea Myytin sivuilta: www.myytin.net .

torstai 10. tammikuuta 2013

Summa summarum

Kootaampa sitten hieman yhteen mitä vuonna 2012 tapahtuikaan ja miltä vuosi 2013 meidän osalta näyttää. 
 
Kaiken kaikkiaan vuosi sujunut varsin mallikkaasti, vaikka agilityn suhteen menestys painoittui alkukevääseen, jolloin nousimme 2 luokkaan. Keväällä pääsimme kuitenkin myös yhteen Pirkanmaan alueellisista valmennusryhmistä ja syksyllä myös Tamskin omaan valmennusryhmään. Molemmista  valmennusryhmistä ja ProCanisen treeneistä, joissa myös ollaan käyty, ollaan kyllä saanut hirveästi oppia ja paljon ollaan menty eteenpäin, vaikka syksyn tulosluettelo ei ihan sitä anna ymmärtää. Irtoamis ja estehakuisuustreenien myöstä vauhtia on tullut paljon lisää, mikä tietysti on vaatinut minulta myös uudenlaisen ohjauksen opettelua ja sillä tiellä jatketaan. Täysin ilman menestystä ei syksylläkään tarvinnut olla, vaan saimme kuin saimmekin yhden voittonollan ja samalla ensimmäisen luvan 2. luokasta marraskuussa. Kevään haave kolmosiin noususta siirtyi siis nyt tälle vuodelle.

Tokorintamalla kevät vaikutti välillä tahmealta etenkin ohjaajan osalta, mutta aikani asiaa väännettyäni päätin tehdä asennemuutoksen ja keskittyä tokossa etenkin siihen, että meillä on kivaa. Paljon auttoi myös 2011 löytämäni sopivat treenikaverit, joiden seurassa pystyin itsekin ottamaan rennosti. Lopulta muutos kantoi myös hedelmään ja vihdoin elokuussa uskaltuiduin Sumun kanssa myös viralliseen kokeeseen, josta saimmekin sitten sen unelmoimani 1-tuloksen. Sen jälkeen fiilis on parantunut ennestään, joten tänä vuonna olisi tarkoitus käydä sitten siellä AVO:n kokeessa ja toivottavasti saada tämän vuoden aikana myös sieltä 1-tulos. Tokon suhteen mennään kuitenkin hiljaa hyvä tulee ja hauskuus on pääasia-asenteella, mutta toivottavasti yhteisiä vuosia on vielä paljon jäljellä, joten mikäs tässä on kiire!

Aksailun ja tokoilun lisäksi Sumun kanssa ollaan käyty aina kun ollaan ehditty (eli liian harvoin) myös hakumetsässä hakemassa vähän vaihtelua, eikä sieltä ole sen kummempia tavoitteita 2013 vuodellekaan. Toki aina jonkinlainen edistyminen on toivottavaa.

Keväällä poikkesimme myös Tampereen KV-näyttelyssä tavoitteena saada virallinen maininta siitä, että kyllä sen Sumunkin bordercollieksi tunnistaa. Ja tunnistettiinhan se, eli tuloksena H varsin todenmukaisella arvostelulla.

Toisen koirani terveysongelmien myötä olen entistä kiitollisempi siitä, että Sumu on menosta ja meiningistä huolimatta säilynyt täysin terveenä ja sitä tietenkin toivotaan myös jatkossa. Fyysisestä kunnosta yritetään pitää huolta vaihtelevalla treenauksella, lenkkeilyllä, sopivalla määrällä lepoa ja säännöllisillä fyssarikäynneillä.
 
Treenauksen lisäksi Sumun tämän vuoden suunnitelmissa on myös pentue Sumun kasvattajan Myytin kennelin nimissä, joten toivotaan sen suhteen sopivaa määrää terveitä pentuja ja muutenkin onnistunutta projektia. Juoksuja odotellaan helmikuun tienoilla, mikä onkin ihan pian!