sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Aina ei voi voittaa...ei edes joka kerta

Oltiin eilen taas Hattulassa kisaamassa, kauden ensimmäiset ulkokisat muuten. Tuomarina oli Anne Viitanen ja radat olivat kyllä täynnä haasteita. Alussa fiilis oli hyvä ja ensimmäinen rata alkoikin lupaavasti kun selvitimme alun hankalan käännöksen putkeen ja leieröinnin siitä Aalle. Sumu tuli kuitenkin A:n kontaktista läpi pysähtymättä ja koska kontakteilla on nyt päällä täysi natsilinja, niin otin Aan uusiksi ja lopetimme siihen.

Toinen rata alkoikin paljon huonommin kun sössin itse kolmos esteen pakkovalssin olemalla koiran edessä, jolloin rima tuli alas. Jatkona ollut puomi meni mallikkaasti, mutta muutaman esteen päässä olleesta keinusta tultiin sitten taas läpi ja se oli sitten taas siinä.

Viimeisenä oli vuorossa hyppäri, jossa kontakteista ei ainakaan ollut pelkoa, mutta Anne oli suunnitellut sellaiset pyöritykset lukemattomine houkutusesteineen, että meidän rata päättyi lukuisten muiden hyllyttäneiden kanssa samaan kastiin. Tosin, sössin nollamahdollisuudet taas jo kolmosesteelle, kun ohjaukseni oli myöhässä ja Sumu meinasi mennä ohi koko esteestä. Jos päivästä etsiin jotain positiivista, niin Sumu haki hyppärin 90 asteen umpikulman kepeille hienosti, vaikka vieressä oli monen turmioksi koitunut putki. Keppikulmia oltiinkin juuri vasta harjoiteltu, joten oli mukava nähdä harjoittelun näkyvän myös kisaradalla.

Harjoittelun tuloksellisuudesta mainittakoon myös, että mittailimme aluevalmennuksessa koirien etenemisnopeuksia suorilla ja ympyröillä. Suoralla Sumun vauhti ja estehakuisuus alkaa olla jo varsin hyvällä mallilla, joten seuraavaksi käydäänkin sitten kaarroksien kimppuun.

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Taivas varjele mikä sieltä tulee

No TUPLANOLLAHAN sieltä tuli!
Aksa luistaa nyt kisoissa uskomattoman hyvin, sillä pääsiäisviikonlopun ja sitä edeltävän viikonlopun lisäksi saalistimme tänään Sumun kanssa tuplanollat Janakkalasta. Tämähän siis tarkoittaa, että kahdessa viikossa meille on tullut 5 nollaa (8 rataa), mikä on jotain aivan uskomatonta, etenkin siinä valossa, että kakkosissa metsästettiin niitä kolmea nollaa vuoden verran. Tämän vuoden odotukset ovat täyttyneet jo tässä vaiheessa ja paljon ylikin.

Varmasti täältä vielä alas tullaan ja harjoiteltavien juttujen lista ei ihan hetkeen lopu, mutta nyt nautin kyllä tästä fiiliksestä! Yhteistyöfiilis Sumun kanssa oli aivan huippu myös molemmilla tämän päiväisillä radoilla:




Vaikka meidän etenemät olivat omaan tasoon todella hyvät, eli niillä palkintopallisijoja tai sertejä hätyytelty. Sen verran kova oli kisojen taso Suomen ja maailman huippujen viedessä suvereenisti kärkisijat.

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

TToT Toko Taso on Tämä

Tehtiin eilen tokotreeneissä lähes kokeenomainen treeni. Tässä videot meidän AVO:n liikkeistä tällä hetkellä, taattua kännykkäkamera laatua. Liikkeet tehty yhteen putkeen, mutta kuvattu vaan osissa.

Seuruu: Ihan ok. Alussa Sumu ei ole ihan niin skarppina, mutta ekan pysähdyksen jälkeen paranee. Kävelyssä ja käännöksissä on hiomista lähinnä mun osalta. Kävely ja kääntyily on uskomattoman vaikeaa :D Tuota vilkuilua en ole ennen huomannut, eli sen suhteen pitäisi vielä treenata, että kontakti pysyisi koko ajan ilman katkoja. Koiran fiilikseen oon kyllä tyytyväinen, iloista seuraamista, vaikka mua jännittää.

Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo (mun pysäytyskäsky tuli tosi myöhään): Näihin oon kyllä tyytyväinen.
Liikkeestä seisominen. Tää toimii hienosti kentän laidalla, mutta kun menen kehään = jännitän, niin Sumu menee maahan. Jotain tartteis keksiä. Ensi kerralla on tarkoitus analysoida tarkemmin kouluttajan kanssa näitä ongelmakohtia.
Nouto. Murheenkryyni. Tuollaisia loppuasennollisia kokeenomaisia ei oo tehty pitkään aikaan, mutta tämän hetken tilannekatsaus on tässä. Viime aikoina oon yrittäny vaan tehdä hommasta sika kivaa, mutta treenaaminen kausittaista v-käyrän mukaan.  Tämä kun saadaan toimimaan, niin sitten vois katsella niitä kokeitakin.
Kaukot ja hyppy: Kaukot aika jees. Ei olla juuri tehty kokeenomaisesti, joten ottaa merkinnäyttäjästä vähän häiriötä. Hypyssä vois olla vähän enemmän intoa.
Kokonaisuudessaan olen varsin tyytyväinen yleisfiilikseen miltä tuo meidän touhu näyttää. Sen verran harvakseltaan kuitenkin treenaillaan. Noihin liikkeiden väleihin sainkin jo kouluttajalta kommenttia, että ottaisin suosiolla käskyn alle, niin ei haahuilis hajujen perään. Tuolla hallissa on juuri ennen pentukurssi, niin Sumu imuroi kaikki niiltä tippuneet namit...Eli siihen mun on otettava tiukka linja, ettei ylimääräistä haahuilua edes liikkeiden välissä.

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Hurja menestysputki!

Vietimme pääsiäistä tänä vuonna perinteisesti Pohjois-Karjalassa sukuloiden, mutta kyllähän kunnon agilitaaja aina sinne myös hieman agilityä mahduttaa eli kävimme perjantaina ja lauantaina kisaamassa Joensuun Agilityurheilijoiden uudessa hallissa Liperin Pärnävaaralla. Kisamenestyksemme olikin suorastaan uskomatonta, sillä saimme nollan heti ekalta radalta ja kun aikakin oli vielä nopein, niin tiesi se voittoa ja samalla menolippua kolmosluokkaan.
Illalla kävimme vielä ottamasta ensimakua 3 luokasta. Tuloksena HYL, mutta sinällään olin ihan tyytyväinen, koska kepit ja kontakti kuitenkin onnistuivat. tässä video tästä debyytistä:


Lauantaina olikin sitten taas vuorossa kaksi uutta rataa, enkä ollut uskoa itseäni, sillä päivän ensimmäiseltä radalta tuli NOLLA! Ihmetys oli vielä suurempi kun lopulliset tulokset tulivat ja paljastui että toden totta, laajosita kaarroksista ja sitä mukaa huonosta ajasta huolimatta se oli voittonolla, mikä tiesi myös ensimmäistä sertiä! Valiokello on siis lyöty käyntiin. (Videolta voi nähdä, että ohjaus oli kaukana hyvästä, mutta ilmeisesti muillakaan ei sujunut. Lisäksi vika rima kolahti, josta olin ihan varma, että alas tuli, mutta ylhäällä se pysyi kuin ihmeen kaupalla)
Tässä siis SERT-A rata:

Loppujen lopuksi tuplanollakaan ei ollut kaukana, sillä vikalla radalla tuli vaan tehtyä yksi putki liikaa, joka taas, yllättäen, oli mun ohjausmoka.


Kaiken kaikkiaa ihan super huippu pääsiäisviikonloppu!


maanantai 25. maaliskuuta 2013

Yhtä puuttuu!

Jej! Ohjaajan pitkäksi venähtäneistä syntymäpäivä juhlinnoista huolimatta eilen meni hyppärin suoritus nappiin ja Sumu sai toisen luvansa 2-luokasta! Se oli ko. radan ainut maxien nolla. joten oli siten samalla myös voittonolla! Tuomarina oli tällä(kin) kertaa Johanna Nyberg, joten Johanna radoille ei kakkosluokassa enää meidän kannata mennä.

Aloitimme päivän agiradalla, jossa videotarkastelun perusteella Sumu oikaisi keppien viimeisen välin (itse en huomannut koko asiaa), joten hylly tuli jo siinä kohtaa. Kontaktien osalta ekana ollut keinu meni vielä ihan hyvin, vaikka ohjaaja huuteli mitä sattuu. Puomi oli jo vähän "liukas" ja A:lta sitten varastettiin ihan reilusti. Onneksi oli se hylly jo alla pariinkin kertaan, niin saattoi hyvillä mielin uusia sen A:n. Pääsiäisenä meillä on tarkoitus mennä metsästämään viimeistä nollaa Joensuuhun, joten toivotaan, että kontaktit menee siellä nappiin.

Hyppärin haasteellisin kohta oli ensimmäiset neljä estettä, kun linjassa olleiden hypyn ja renkaan jälkeen koira piti kääntää ja sitten kääntää uudestaan kohti putken "väärää" päätä. Sumu tuli renkaalta aika vauhdilla (olis pitänyt jarruttaa sitä, mutta en renkaalle uskaltanut, kun ei olla harjoiteltu) ja puolittain törmäsi muhun, mutta sen jälkeen draivi päälle! Fiilis oli radalla mitä mahtavin, kun ohjaukset tuntui menevän nappiin ja koira luki rataa juuri  oikein sopivasti irroten, mutta kuulolla kuitenkin. Parin viimeisen hypyn kohdalla jännitti jo niin paljon, että mennäänkö puhtaana loppuun saakka, että täytyi vain luottaa koiraan ja antaa mennä. Ihana Sumu <3>

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Suunnitelmat muuttuu

Sumulla alkoi juoksu, mutta pentuesuunnitelmat näyttävät nyt siirtyvän syksylle, sillä Jessicalta (Sumun kasvattaja) leikattiin juuri polvi, joten pentushow tähän väliin olisi voinut olla vähän turhan haasteellinen projekti. Keskitymme nyt sitten kevään ja kesän ajan treeneihin ja kisoihin tavoitteena nousta agissa sinne kolmosiin ja jos ohjaajalla intoa riittää niin saada tokossa ne AVO:n liikkeet kuntoon ja mahdollisesti käydä kokeilemassa taas tokokokeita.

Agissa kävimme ennen juoksuja kisaamassa Jyväskylässä, josta tuloksena hyvä HYL ja huono hyl. Ekalla radalla oli hyvä fiilis, mutta ohjasin koiran vahingossa putkeen, joten hyllyhän siitä tuli. Toinen rata alkoi töksähdellä jo heti toisella esteellä ja jatkui samanlaisena loppuun saakka. Kontaktit kuitenkin onnistuivat prosentilla 5/6, joten siitä ihan hyvä mieli.

Viikonloppuna käytiin koirien kanssa Helsigissä parilla syntymäpäiväjuhlilla. Koirille paras juhla taisi kuitenkin olla lauantain aurinkoinen keli ja hankiainen. Tässä vielä Sumun poseeraus keväthangelta:


maanantai 28. tammikuuta 2013

Vuoden ekat kisat

Oltiin eilen Turun suunnassa vuoden ekoissa agikisoissa. Tuloksena hyppäriltä vitonen ja agiradoinlta hyllyt eli  ei nollasadetta vieläkään. Hyppärillä tosin asenne oli kunnossa niin koiralla kuin ohjaajalla, mutta yksi rima, tai noh, puolikas este tuli alas ohjaajan ja koiran yhteisvaikutuksella.

Eka agirata kosahti jo toisena olleeseen puomiin, sillä kohtasimme sen merkeissä "kisakontaktit kuntoon". Niitä onkin tässä treenattu ja rahaa poltettu jo useamman startin verran. Toisella agiradalla koitti kuitenkin se ilon päivä, että kontaktit oli ja pysyi, kaikki kolme! Joten ei tämä toivoton projekti ole. Treeneissä kontaktit on koko ajan toimineet, mutta kisoissa lipsuin vaatimustasosta ja senkös sitten Sumu nopsaan oppikin, että kisoissa voi roiskia. Noh, tuo toinenkin agirata kaatui ohjaajan rytmi(tys)häiriöihin, joten hyllyksi meni sekin, mutta pääasia, että KONTAKTIT toimi!

Tässä vielä video hyppäristä:




perjantai 25. tammikuuta 2013

Tähtisilmä

Sumu kävi tänään toistamiseen aikuisiällä silmätarkastuksessa ja silmät todettiin tälläkin kertaa täysin terveiksi!


torstai 17. tammikuuta 2013

Tammikuun aluevalmennus ja muita kuulumisia.

Tammmikuu aluevalmennus

Viikko sitten päästiin taas aluevalmennustreeneihin. Rata oli tapansa mukaan haastava, mutta yllättävän hyvin selvisimme muutamasta ennakkoon haasteelliseksi arvioimastani paikasta. Rohkeus on selvästi lisääntynyt sekä koiralla että ohjaajalla, mikä toisaalta helpottaa ohjaamista, mutta toisaalta tuo myös omat haasteensa. Syksyn ja kesän irtomistreenauksen tuloksena Sumu kuitenkin nykyään irtoaa useinmiten melko mallikkaasti, mikä antaa minulle tietysti lisäaikaa, kunhan vain jätän turhan varmistelun pois ja etenen oikeasti itsekin.

Eli niin kauan kun ohjaan selkeästi ja rytmitys on kunnossa, niin bueno! Ongelmat alkavat, jos rytmitys hajoaa, jolloin Sumu alkaa taas kyselemään että minne mennään ja saako mennä vai ei. Siinä vaiheessa meidän meno näyttää taas vanhanlta kytkinvikaiselta autolta :D

Esteosaamisen puolella kontaktiongelman korjaus on edelleen vaiheessa, mutta villakoiran ydin lienee selvinnyt eli treeni- ja kisasuorituksen on saatava vastaamaan toisiaan, jos mielii saada kontaktit pysymään kasassa myös kisatilanteessa. Onneksi olen nyt tainnut saada lopetettua itseni jalkaan ampumisen siltä osin, että oikeasti puutun kontaktivirheisiin myös kisoissa, joten toiveissa on saada tämäkin ongelma korjattua. Yksi harjoiteltava asia kontakteilla on myös suoruus ohjaajan jäädessä taakse. Tätä emme ole juuri aiemmin harjoitelleet, vaikka syytä olisi ehkä ollut.

Kontaktien vastapainoksi keppisuoritukset paranevat hitaasti, mutta varmasti. Sen suorituksista näkyy hyvin nopeasti, jos jotain asiaa on oikeasti harjoiteltu, kuten nyt vaikka noissa aluevalkkutreeneissä ollutta putken jälkeistä avokulmaa.

Vaikka lauantain treeneihin mahtui niin hyviä kuin vähemmän hyviä pätkiä, niin Suomalaisen kehut meidän edistymisestä ja ohjeista jatkaa samaan malliin, lämmittivät kyllä. Kyllä niitä nolliakin jossain vaiheessa alkaa sitten tulla.


Sumu kävi treffeillä

Viime viikonloppuna myös pentuesuunnitelmat etenivät aimo happauksen eteenpäin, kun kävimme Sumun kanssa Keravalla tapaamassa Sumun tulevaa sulhasta Keytä. Olin aiemmin nähnyt Keystä videoita, mutta liveänä Key vaikutti vielä paremmalta. Avoin, aktiivinen, energinen ja keskittymiskykyinen eli juuri sopiva Sumulle. Myös Sumu miellytti Keyn omistajaa, joten suhde sai siunauksen. Nyt sitten vain aletaan odottelemaan juoksuja, joiden pitäisi alkaa helmikuussa tai viimeistään maaliskuun alkupuolella. Lisää Keystä ja pentusuunnitelmista voi lukea Myytin sivuilta: www.myytin.net .

torstai 10. tammikuuta 2013

Summa summarum

Kootaampa sitten hieman yhteen mitä vuonna 2012 tapahtuikaan ja miltä vuosi 2013 meidän osalta näyttää. 
 
Kaiken kaikkiaan vuosi sujunut varsin mallikkaasti, vaikka agilityn suhteen menestys painoittui alkukevääseen, jolloin nousimme 2 luokkaan. Keväällä pääsimme kuitenkin myös yhteen Pirkanmaan alueellisista valmennusryhmistä ja syksyllä myös Tamskin omaan valmennusryhmään. Molemmista  valmennusryhmistä ja ProCanisen treeneistä, joissa myös ollaan käyty, ollaan kyllä saanut hirveästi oppia ja paljon ollaan menty eteenpäin, vaikka syksyn tulosluettelo ei ihan sitä anna ymmärtää. Irtoamis ja estehakuisuustreenien myöstä vauhtia on tullut paljon lisää, mikä tietysti on vaatinut minulta myös uudenlaisen ohjauksen opettelua ja sillä tiellä jatketaan. Täysin ilman menestystä ei syksylläkään tarvinnut olla, vaan saimme kuin saimmekin yhden voittonollan ja samalla ensimmäisen luvan 2. luokasta marraskuussa. Kevään haave kolmosiin noususta siirtyi siis nyt tälle vuodelle.

Tokorintamalla kevät vaikutti välillä tahmealta etenkin ohjaajan osalta, mutta aikani asiaa väännettyäni päätin tehdä asennemuutoksen ja keskittyä tokossa etenkin siihen, että meillä on kivaa. Paljon auttoi myös 2011 löytämäni sopivat treenikaverit, joiden seurassa pystyin itsekin ottamaan rennosti. Lopulta muutos kantoi myös hedelmään ja vihdoin elokuussa uskaltuiduin Sumun kanssa myös viralliseen kokeeseen, josta saimmekin sitten sen unelmoimani 1-tuloksen. Sen jälkeen fiilis on parantunut ennestään, joten tänä vuonna olisi tarkoitus käydä sitten siellä AVO:n kokeessa ja toivottavasti saada tämän vuoden aikana myös sieltä 1-tulos. Tokon suhteen mennään kuitenkin hiljaa hyvä tulee ja hauskuus on pääasia-asenteella, mutta toivottavasti yhteisiä vuosia on vielä paljon jäljellä, joten mikäs tässä on kiire!

Aksailun ja tokoilun lisäksi Sumun kanssa ollaan käyty aina kun ollaan ehditty (eli liian harvoin) myös hakumetsässä hakemassa vähän vaihtelua, eikä sieltä ole sen kummempia tavoitteita 2013 vuodellekaan. Toki aina jonkinlainen edistyminen on toivottavaa.

Keväällä poikkesimme myös Tampereen KV-näyttelyssä tavoitteena saada virallinen maininta siitä, että kyllä sen Sumunkin bordercollieksi tunnistaa. Ja tunnistettiinhan se, eli tuloksena H varsin todenmukaisella arvostelulla.

Toisen koirani terveysongelmien myötä olen entistä kiitollisempi siitä, että Sumu on menosta ja meiningistä huolimatta säilynyt täysin terveenä ja sitä tietenkin toivotaan myös jatkossa. Fyysisestä kunnosta yritetään pitää huolta vaihtelevalla treenauksella, lenkkeilyllä, sopivalla määrällä lepoa ja säännöllisillä fyssarikäynneillä.
 
Treenauksen lisäksi Sumun tämän vuoden suunnitelmissa on myös pentue Sumun kasvattajan Myytin kennelin nimissä, joten toivotaan sen suhteen sopivaa määrää terveitä pentuja ja muutenkin onnistunutta projektia. Juoksuja odotellaan helmikuun tienoilla, mikä onkin ihan pian!