Aina ei voi voittaa...ei edes joka kerta

Oltiin eilen taas Hattulassa kisaamassa, kauden ensimmäiset ulkokisat muuten. Tuomarina oli Anne Viitanen ja radat olivat kyllä täynnä haasteita. Alussa fiilis oli hyvä ja ensimmäinen rata alkoikin lupaavasti kun selvitimme alun hankalan käännöksen putkeen ja leieröinnin siitä Aalle. Sumu tuli kuitenkin A:n kontaktista läpi pysähtymättä ja koska kontakteilla on nyt päällä täysi natsilinja, niin otin Aan uusiksi ja lopetimme siihen.

Toinen rata alkoikin paljon huonommin kun sössin itse kolmos esteen pakkovalssin olemalla koiran edessä, jolloin rima tuli alas. Jatkona ollut puomi meni mallikkaasti, mutta muutaman esteen päässä olleesta keinusta tultiin sitten taas läpi ja se oli sitten taas siinä.

Viimeisenä oli vuorossa hyppäri, jossa kontakteista ei ainakaan ollut pelkoa, mutta Anne oli suunnitellut sellaiset pyöritykset lukemattomine houkutusesteineen, että meidän rata päättyi lukuisten muiden hyllyttäneiden kanssa samaan kastiin. Tosin, sössin nollamahdollisuudet taas jo kolmosesteelle, kun ohjaukseni oli myöhässä ja Sumu meinasi mennä ohi koko esteestä. Jos päivästä etsiin jotain positiivista, niin Sumu haki hyppärin 90 asteen umpikulman kepeille hienosti, vaikka vieressä oli monen turmioksi koitunut putki. Keppikulmia oltiinkin juuri vasta harjoiteltu, joten oli mukava nähdä harjoittelun näkyvän myös kisaradalla.

Harjoittelun tuloksellisuudesta mainittakoon myös, että mittailimme aluevalmennuksessa koirien etenemisnopeuksia suorilla ja ympyröillä. Suoralla Sumun vauhti ja estehakuisuus alkaa olla jo varsin hyvällä mallilla, joten seuraavaksi käydäänkin sitten kaarroksien kimppuun.

Taivas varjele mikä sieltä tulee

No TUPLANOLLAHAN sieltä tuli!
Aksa luistaa nyt kisoissa uskomattoman hyvin, sillä pääsiäisviikonlopun ja sitä edeltävän viikonlopun lisäksi saalistimme tänään Sumun kanssa tuplanollat Janakkalasta. Tämähän siis tarkoittaa, että kahdessa viikossa meille on tullut 5 nollaa (8 rataa), mikä on jotain aivan uskomatonta, etenkin siinä valossa, että kakkosissa metsästettiin niitä kolmea nollaa vuoden verran. Tämän vuoden odotukset ovat täyttyneet jo tässä vaiheessa ja paljon ylikin.

Varmasti täältä vielä alas tullaan ja harjoiteltavien juttujen lista ei ihan hetkeen lopu, mutta nyt nautin kyllä tästä fiiliksestä! Yhteistyöfiilis Sumun kanssa oli aivan huippu myös molemmilla tämän päiväisillä radoilla:

Vaikka meidän etenemät olivat omaan tasoon todella hyvät, eli niillä palkintopallisijoja tai sertejä hätyytelty. Sen verran kova oli kisojen taso Suomen ja maailman huippujen viedessä suvereenisti kärkisijat.

TToT Toko Taso on Tämä

Tehtiin eilen tokotreeneissä lähes kokeenomainen treeni. Tässä videot meidän AVO:n liikkeistä tällä hetkellä, taattua kännykkäkamera laatua. Liikkeet tehty yhteen putkeen, mutta kuvattu vaan osissa.

Seuruu: Ihan ok. Alussa Sumu ei ole ihan niin skarppina, mutta ekan pysähdyksen jälkeen paranee. Kävelyssä ja käännöksissä on hiomista lähinnä mun osalta. Kävely ja kääntyily on uskomattoman vaikeaa :D Tuota vilkuilua en ole ennen huomannut, eli sen suhteen pitäisi vielä treenata, että kontakti pysyisi koko ajan ilman katkoja. Koiran fiilikseen oon kyllä tyytyväinen, iloista seuraamista, vaikka mua jännittää.

Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo (mun pysäytyskäsky tuli tosi myöhään): Näihin oon kyllä tyytyväinen.

Liikkeestä seisominen. Tää toimii hienosti kentän laidalla, mutta kun menen kehään = jännitän, niin Sumu menee maahan. Jotain tartteis keksiä. Ensi kerralla on tarkoitus analysoida tarkemmin kouluttajan kanssa näitä ongelmakohtia.

Nouto. Murheenkryyni. Tuollaisia loppuasennollisia kokeenomaisia ei oo tehty pitkään aikaan, mutta tämän hetken tilannekatsaus on tässä. Viime aikoina oon yrittäny vaan tehdä hommasta sika kivaa, mutta treenaaminen kausittaista v-käyrän mukaan.  Tämä kun saadaan toimimaan, niin sitten vois katsella niitä kokeitakin.

Kaukot ja hyppy: Kaukot aika jees. Ei olla juuri tehty kokeenomaisesti, joten ottaa merkinnäyttäjästä vähän häiriötä. Hypyssä vois olla vähän enemmän intoa.

Kokonaisuudessaan olen varsin tyytyväinen yleisfiilikseen miltä tuo meidän touhu näyttää. Sen verran harvakseltaan kuitenkin treenaillaan. Noihin liikkeiden väleihin sainkin jo kouluttajalta kommenttia, että ottaisin suosiolla käskyn alle, niin ei haahuilis hajujen perään. Tuolla hallissa on juuri ennen pentukurssi, niin Sumu imuroi kaikki niiltä tippuneet namit...Eli siihen mun on otettava tiukka linja, ettei ylimääräistä haahuilua edes liikkeiden välissä.

Hurja menestysputki!

Vietimme pääsiäistä tänä vuonna perinteisesti Pohjois-Karjalassa sukuloiden, mutta kyllähän kunnon agilitaaja aina sinne myös hieman agilityä mahduttaa eli kävimme perjantaina ja lauantaina kisaamassa Joensuun Agilityurheilijoiden uudessa hallissa Liperin Pärnävaaralla. Kisamenestyksemme olikin suorastaan uskomatonta, sillä saimme nollan heti ekalta radalta ja kun aikakin oli vielä nopein, niin tiesi se voittoa ja samalla menolippua kolmosluokkaan.
Illalla kävimme vielä ottamasta ensimakua 3 luokasta. Tuloksena HYL, mutta sinällään olin ihan tyytyväinen, koska kepit ja kontakti kuitenkin onnistuivat. tässä video tästä debyytistä:

Lauantaina olikin sitten taas vuorossa kaksi uutta rataa, enkä ollut uskoa itseäni, sillä päivän ensimmäiseltä radalta tuli NOLLA! Ihmetys oli vielä suurempi kun lopulliset tulokset tulivat ja paljastui että toden totta, laajosita kaarroksista ja sitä mukaa huonosta ajasta huolimatta se oli voittonolla, mikä tiesi myös ensimmäistä sertiä! Valiokello on siis lyöty käyntiin. (Videolta voi nähdä, että ohjaus oli kaukana hyvästä, mutta ilmeisesti muillakaan ei sujunut. Lisäksi vika rima kolahti, josta olin ihan varma, että alas tuli, mutta ylhäällä se pysyi kuin ihmeen kaupalla)
Tässä siis SERT-A rata:

Loppujen lopuksi tuplanollakaan ei ollut kaukana, sillä vikalla radalla tuli vaan tehtyä yksi putki liikaa, joka taas, yllättäen, oli mun ohjausmoka.

Kaiken kaikkiaa ihan super huippu pääsiäisviikonloppu!

Yhtä puuttuu!

Jej! Ohjaajan pitkäksi venähtäneistä syntymäpäivä juhlinnoista huolimatta eilen meni hyppärin suoritus nappiin ja Sumu sai toisen luvansa 2-luokasta! Se oli ko. radan ainut maxien nolla. joten oli siten samalla myös voittonolla! Tuomarina oli tällä(kin) kertaa Johanna Nyberg, joten Johanna radoille ei kakkosluokassa enää meidän kannata mennä.

Aloitimme päivän agiradalla, jossa videotarkastelun perusteella Sumu oikaisi keppien viimeisen välin (itse en huomannut koko asiaa), joten hylly tuli jo siinä kohtaa. Kontaktien osalta ekana ollut keinu meni vielä ihan hyvin, vaikka ohjaaja huuteli mitä sattuu. Puomi oli jo vähän "liukas" ja A:lta sitten varastettiin ihan reilusti. Onneksi oli se hylly jo alla pariinkin kertaan, niin saattoi hyvillä mielin uusia sen A:n. Pääsiäisenä meillä on tarkoitus mennä metsästämään viimeistä nollaa Joensuuhun, joten toivotaan, että kontaktit menee siellä nappiin.

Hyppärin haasteellisin kohta oli ensimmäiset neljä estettä, kun linjassa olleiden hypyn ja renkaan jälkeen koira piti kääntää ja sitten kääntää uudestaan kohti putken "väärää" päätä. Sumu tuli renkaalta aika vauhdilla (olis pitänyt jarruttaa sitä, mutta en renkaalle uskaltanut, kun ei olla harjoiteltu) ja puolittain törmäsi muhun, mutta sen jälkeen draivi päälle! Fiilis oli radalla mitä mahtavin, kun ohjaukset tuntui menevän nappiin ja koira luki rataa juuri  oikein sopivasti irroten, mutta kuulolla kuitenkin. Parin viimeisen hypyn kohdalla jännitti jo niin paljon, että mennäänkö puhtaana loppuun saakka, että täytyi vain luottaa koiraan ja antaa mennä. Ihana Sumu <3>

Suunnitelmat muuttuu

Sumulla alkoi juoksu, mutta pentuesuunnitelmat näyttävät nyt siirtyvän syksylle, sillä Jessicalta (Sumun kasvattaja) leikattiin juuri polvi, joten pentushow tähän väliin olisi voinut olla vähän turhan haasteellinen projekti. Keskitymme nyt sitten kevään ja kesän ajan treeneihin ja kisoihin tavoitteena nousta agissa sinne kolmosiin ja jos ohjaajalla intoa riittää niin saada tokossa ne AVO:n liikkeet kuntoon ja mahdollisesti käydä kokeilemassa taas tokokokeita.

Agissa kävimme ennen juoksuja kisaamassa Jyväskylässä, josta tuloksena hyvä HYL ja huono hyl. Ekalla radalla oli hyvä fiilis, mutta ohjasin koiran vahingossa putkeen, joten hyllyhän siitä tuli. Toinen rata alkoi töksähdellä jo heti toisella esteellä ja jatkui samanlaisena loppuun saakka. Kontaktit kuitenkin onnistuivat prosentilla 5/6, joten siitä ihan hyvä mieli.

Viikonloppuna käytiin koirien kanssa Helsigissä parilla syntymäpäiväjuhlilla. Koirille paras juhla taisi kuitenkin olla lauantain aurinkoinen keli ja hankiainen. Tässä vielä Sumun poseeraus keväthangelta:

Vuoden ekat kisat

Oltiin eilen Turun suunnassa vuoden ekoissa agikisoissa. Tuloksena hyppäriltä vitonen ja agiradoinlta hyllyt eli  ei nollasadetta vieläkään. Hyppärillä tosin asenne oli kunnossa niin koiralla kuin ohjaajalla, mutta yksi rima, tai noh, puolikas este tuli alas ohjaajan ja koiran yhteisvaikutuksella.

Eka agirata kosahti jo toisena olleeseen puomiin, sillä kohtasimme sen merkeissä "kisakontaktit kuntoon". Niitä onkin tässä treenattu ja rahaa poltettu jo useamman startin verran. Toisella agiradalla koitti kuitenkin se ilon päivä, että kontaktit oli ja pysyi, kaikki kolme! Joten ei tämä toivoton projekti ole. Treeneissä kontaktit on koko ajan toimineet, mutta kisoissa lipsuin vaatimustasosta ja senkös sitten Sumu nopsaan oppikin, että kisoissa voi roiskia. Noh, tuo toinenkin agirata kaatui ohjaajan rytmi(tys)häiriöihin, joten hyllyksi meni sekin, mutta pääasia, että KONTAKTIT toimi!

Tässä vielä video hyppäristä: