keskiviikko 3. huhtikuuta 2013
tiistai 2. huhtikuuta 2013
Hurja menestysputki!
Vietimme pääsiäistä tänä vuonna perinteisesti Pohjois-Karjalassa sukuloiden, mutta kyllähän kunnon agilitaaja aina sinne myös hieman agilityä mahduttaa eli kävimme perjantaina ja lauantaina kisaamassa Joensuun Agilityurheilijoiden uudessa hallissa Liperin Pärnävaaralla. Kisamenestyksemme olikin suorastaan uskomatonta, sillä saimme nollan heti ekalta radalta ja kun aikakin oli vielä nopein, niin tiesi se voittoa ja samalla menolippua kolmosluokkaan.
Illalla kävimme vielä ottamasta ensimakua 3 luokasta. Tuloksena HYL, mutta sinällään olin ihan tyytyväinen, koska kepit ja kontakti kuitenkin onnistuivat. tässä video tästä debyytistä:
Lauantaina olikin sitten taas vuorossa kaksi uutta rataa, enkä ollut uskoa itseäni, sillä päivän ensimmäiseltä radalta tuli NOLLA! Ihmetys oli vielä suurempi kun lopulliset tulokset tulivat ja paljastui että toden totta, laajosita kaarroksista ja sitä mukaa huonosta ajasta huolimatta se oli voittonolla, mikä tiesi myös ensimmäistä sertiä! Valiokello on siis lyöty käyntiin. (Videolta voi nähdä, että ohjaus oli kaukana hyvästä, mutta ilmeisesti muillakaan ei sujunut. Lisäksi vika rima kolahti, josta olin ihan varma, että alas tuli, mutta ylhäällä se pysyi kuin ihmeen kaupalla)
Tässä siis SERT-A rata:
Loppujen lopuksi tuplanollakaan ei ollut kaukana, sillä vikalla radalla tuli vaan tehtyä yksi putki liikaa, joka taas, yllättäen, oli mun ohjausmoka.
Kaiken kaikkiaa ihan super huippu pääsiäisviikonloppu!
Illalla kävimme vielä ottamasta ensimakua 3 luokasta. Tuloksena HYL, mutta sinällään olin ihan tyytyväinen, koska kepit ja kontakti kuitenkin onnistuivat. tässä video tästä debyytistä:
Lauantaina olikin sitten taas vuorossa kaksi uutta rataa, enkä ollut uskoa itseäni, sillä päivän ensimmäiseltä radalta tuli NOLLA! Ihmetys oli vielä suurempi kun lopulliset tulokset tulivat ja paljastui että toden totta, laajosita kaarroksista ja sitä mukaa huonosta ajasta huolimatta se oli voittonolla, mikä tiesi myös ensimmäistä sertiä! Valiokello on siis lyöty käyntiin. (Videolta voi nähdä, että ohjaus oli kaukana hyvästä, mutta ilmeisesti muillakaan ei sujunut. Lisäksi vika rima kolahti, josta olin ihan varma, että alas tuli, mutta ylhäällä se pysyi kuin ihmeen kaupalla)
Tässä siis SERT-A rata:
Loppujen lopuksi tuplanollakaan ei ollut kaukana, sillä vikalla radalla tuli vaan tehtyä yksi putki liikaa, joka taas, yllättäen, oli mun ohjausmoka.
Kaiken kaikkiaa ihan super huippu pääsiäisviikonloppu!
maanantai 25. maaliskuuta 2013
Yhtä puuttuu!
Jej! Ohjaajan pitkäksi venähtäneistä syntymäpäivä juhlinnoista huolimatta eilen meni hyppärin suoritus nappiin ja Sumu sai toisen luvansa 2-luokasta! Se oli ko. radan ainut maxien nolla. joten oli siten samalla myös voittonolla! Tuomarina oli tällä(kin) kertaa Johanna Nyberg, joten Johanna radoille ei kakkosluokassa enää meidän kannata mennä.
Aloitimme päivän agiradalla, jossa videotarkastelun perusteella Sumu oikaisi keppien viimeisen välin (itse en huomannut koko asiaa), joten hylly tuli jo siinä kohtaa. Kontaktien osalta ekana ollut keinu meni vielä ihan hyvin, vaikka ohjaaja huuteli mitä sattuu. Puomi oli jo vähän "liukas" ja A:lta sitten varastettiin ihan reilusti. Onneksi oli se hylly jo alla pariinkin kertaan, niin saattoi hyvillä mielin uusia sen A:n. Pääsiäisenä meillä on tarkoitus mennä metsästämään viimeistä nollaa Joensuuhun, joten toivotaan, että kontaktit menee siellä nappiin.
Hyppärin haasteellisin kohta oli ensimmäiset neljä estettä, kun linjassa olleiden hypyn ja renkaan jälkeen koira piti kääntää ja sitten kääntää uudestaan kohti putken "väärää" päätä. Sumu tuli renkaalta aika vauhdilla (olis pitänyt jarruttaa sitä, mutta en renkaalle uskaltanut, kun ei olla harjoiteltu) ja puolittain törmäsi muhun, mutta sen jälkeen draivi päälle! Fiilis oli radalla mitä mahtavin, kun ohjaukset tuntui menevän nappiin ja koira luki rataa juuri oikein sopivasti irroten, mutta kuulolla kuitenkin. Parin viimeisen hypyn kohdalla jännitti jo niin paljon, että mennäänkö puhtaana loppuun saakka, että täytyi vain luottaa koiraan ja antaa mennä. Ihana Sumu <3>3>
Aloitimme päivän agiradalla, jossa videotarkastelun perusteella Sumu oikaisi keppien viimeisen välin (itse en huomannut koko asiaa), joten hylly tuli jo siinä kohtaa. Kontaktien osalta ekana ollut keinu meni vielä ihan hyvin, vaikka ohjaaja huuteli mitä sattuu. Puomi oli jo vähän "liukas" ja A:lta sitten varastettiin ihan reilusti. Onneksi oli se hylly jo alla pariinkin kertaan, niin saattoi hyvillä mielin uusia sen A:n. Pääsiäisenä meillä on tarkoitus mennä metsästämään viimeistä nollaa Joensuuhun, joten toivotaan, että kontaktit menee siellä nappiin.
Hyppärin haasteellisin kohta oli ensimmäiset neljä estettä, kun linjassa olleiden hypyn ja renkaan jälkeen koira piti kääntää ja sitten kääntää uudestaan kohti putken "väärää" päätä. Sumu tuli renkaalta aika vauhdilla (olis pitänyt jarruttaa sitä, mutta en renkaalle uskaltanut, kun ei olla harjoiteltu) ja puolittain törmäsi muhun, mutta sen jälkeen draivi päälle! Fiilis oli radalla mitä mahtavin, kun ohjaukset tuntui menevän nappiin ja koira luki rataa juuri oikein sopivasti irroten, mutta kuulolla kuitenkin. Parin viimeisen hypyn kohdalla jännitti jo niin paljon, että mennäänkö puhtaana loppuun saakka, että täytyi vain luottaa koiraan ja antaa mennä. Ihana Sumu <3>3>
tiistai 5. maaliskuuta 2013
Suunnitelmat muuttuu
Sumulla alkoi juoksu, mutta pentuesuunnitelmat näyttävät nyt siirtyvän syksylle, sillä Jessicalta (Sumun kasvattaja) leikattiin juuri polvi, joten pentushow tähän väliin olisi voinut olla vähän turhan haasteellinen projekti. Keskitymme nyt sitten kevään ja kesän ajan treeneihin ja kisoihin tavoitteena nousta agissa sinne kolmosiin ja jos ohjaajalla intoa riittää niin saada tokossa ne AVO:n liikkeet kuntoon ja mahdollisesti käydä kokeilemassa taas tokokokeita.
Agissa kävimme ennen juoksuja kisaamassa Jyväskylässä, josta tuloksena hyvä HYL ja huono hyl. Ekalla radalla oli hyvä fiilis, mutta ohjasin koiran vahingossa putkeen, joten hyllyhän siitä tuli. Toinen rata alkoi töksähdellä jo heti toisella esteellä ja jatkui samanlaisena loppuun saakka. Kontaktit kuitenkin onnistuivat prosentilla 5/6, joten siitä ihan hyvä mieli.
Viikonloppuna käytiin koirien kanssa Helsigissä parilla syntymäpäiväjuhlilla. Koirille paras juhla taisi kuitenkin olla lauantain aurinkoinen keli ja hankiainen. Tässä vielä Sumun poseeraus keväthangelta:
Agissa kävimme ennen juoksuja kisaamassa Jyväskylässä, josta tuloksena hyvä HYL ja huono hyl. Ekalla radalla oli hyvä fiilis, mutta ohjasin koiran vahingossa putkeen, joten hyllyhän siitä tuli. Toinen rata alkoi töksähdellä jo heti toisella esteellä ja jatkui samanlaisena loppuun saakka. Kontaktit kuitenkin onnistuivat prosentilla 5/6, joten siitä ihan hyvä mieli.
Viikonloppuna käytiin koirien kanssa Helsigissä parilla syntymäpäiväjuhlilla. Koirille paras juhla taisi kuitenkin olla lauantain aurinkoinen keli ja hankiainen. Tässä vielä Sumun poseeraus keväthangelta:
maanantai 28. tammikuuta 2013
Vuoden ekat kisat
Oltiin eilen Turun suunnassa vuoden ekoissa agikisoissa. Tuloksena hyppäriltä vitonen ja agiradoinlta hyllyt eli ei nollasadetta vieläkään. Hyppärillä tosin asenne oli kunnossa niin koiralla kuin ohjaajalla, mutta yksi rima, tai noh, puolikas este tuli alas ohjaajan ja koiran yhteisvaikutuksella.
Eka agirata kosahti jo toisena olleeseen puomiin, sillä kohtasimme sen merkeissä "kisakontaktit kuntoon". Niitä onkin tässä treenattu ja rahaa poltettu jo useamman startin verran. Toisella agiradalla koitti kuitenkin se ilon päivä, että kontaktit oli ja pysyi, kaikki kolme! Joten ei tämä toivoton projekti ole. Treeneissä kontaktit on koko ajan toimineet, mutta kisoissa lipsuin vaatimustasosta ja senkös sitten Sumu nopsaan oppikin, että kisoissa voi roiskia. Noh, tuo toinenkin agirata kaatui ohjaajan rytmi(tys)häiriöihin, joten hyllyksi meni sekin, mutta pääasia, että KONTAKTIT toimi!
Tässä vielä video hyppäristä:
Eka agirata kosahti jo toisena olleeseen puomiin, sillä kohtasimme sen merkeissä "kisakontaktit kuntoon". Niitä onkin tässä treenattu ja rahaa poltettu jo useamman startin verran. Toisella agiradalla koitti kuitenkin se ilon päivä, että kontaktit oli ja pysyi, kaikki kolme! Joten ei tämä toivoton projekti ole. Treeneissä kontaktit on koko ajan toimineet, mutta kisoissa lipsuin vaatimustasosta ja senkös sitten Sumu nopsaan oppikin, että kisoissa voi roiskia. Noh, tuo toinenkin agirata kaatui ohjaajan rytmi(tys)häiriöihin, joten hyllyksi meni sekin, mutta pääasia, että KONTAKTIT toimi!
Tässä vielä video hyppäristä:
perjantai 25. tammikuuta 2013
Tähtisilmä
Sumu kävi tänään toistamiseen aikuisiällä silmätarkastuksessa ja silmät todettiin tälläkin kertaa täysin terveiksi!
torstai 17. tammikuuta 2013
Tammikuun aluevalmennus ja muita kuulumisia.
Tammmikuu aluevalmennus
Viikko sitten päästiin taas aluevalmennustreeneihin. Rata oli tapansa mukaan haastava, mutta yllättävän hyvin selvisimme muutamasta ennakkoon haasteelliseksi arvioimastani paikasta. Rohkeus on selvästi lisääntynyt sekä koiralla että ohjaajalla, mikä toisaalta helpottaa ohjaamista, mutta toisaalta tuo myös omat haasteensa. Syksyn ja kesän irtomistreenauksen tuloksena Sumu kuitenkin nykyään irtoaa useinmiten melko mallikkaasti, mikä antaa minulle tietysti lisäaikaa, kunhan vain jätän turhan varmistelun pois ja etenen oikeasti itsekin.
Eli niin kauan kun ohjaan selkeästi ja rytmitys on kunnossa, niin bueno! Ongelmat alkavat, jos rytmitys hajoaa, jolloin Sumu alkaa taas kyselemään että minne mennään ja saako mennä vai ei. Siinä vaiheessa meidän meno näyttää taas vanhanlta kytkinvikaiselta autolta :D
Esteosaamisen puolella kontaktiongelman korjaus on edelleen vaiheessa, mutta villakoiran ydin lienee selvinnyt eli treeni- ja kisasuorituksen on saatava vastaamaan toisiaan, jos mielii saada kontaktit pysymään kasassa myös kisatilanteessa. Onneksi olen nyt tainnut saada lopetettua itseni jalkaan ampumisen siltä osin, että oikeasti puutun kontaktivirheisiin myös kisoissa, joten toiveissa on saada tämäkin ongelma korjattua. Yksi harjoiteltava asia kontakteilla on myös suoruus ohjaajan jäädessä taakse. Tätä emme ole juuri aiemmin harjoitelleet, vaikka syytä olisi ehkä ollut.
Kontaktien vastapainoksi keppisuoritukset paranevat hitaasti, mutta varmasti. Sen suorituksista näkyy hyvin nopeasti, jos jotain asiaa on oikeasti harjoiteltu, kuten nyt vaikka noissa aluevalkkutreeneissä ollutta putken jälkeistä avokulmaa.
Vaikka lauantain treeneihin mahtui niin hyviä kuin vähemmän hyviä pätkiä, niin Suomalaisen kehut meidän edistymisestä ja ohjeista jatkaa samaan malliin, lämmittivät kyllä. Kyllä niitä nolliakin jossain vaiheessa alkaa sitten tulla.
Sumu kävi treffeillä
Viime viikonloppuna myös pentuesuunnitelmat etenivät aimo happauksen eteenpäin, kun kävimme Sumun kanssa Keravalla tapaamassa Sumun tulevaa sulhasta Keytä. Olin aiemmin nähnyt Keystä videoita, mutta liveänä Key vaikutti vielä paremmalta. Avoin, aktiivinen, energinen ja keskittymiskykyinen eli juuri sopiva Sumulle. Myös Sumu miellytti Keyn omistajaa, joten suhde sai siunauksen. Nyt sitten vain aletaan odottelemaan juoksuja, joiden pitäisi alkaa helmikuussa tai viimeistään maaliskuun alkupuolella. Lisää Keystä ja pentusuunnitelmista voi lukea Myytin sivuilta: www.myytin.net .
Viikko sitten päästiin taas aluevalmennustreeneihin. Rata oli tapansa mukaan haastava, mutta yllättävän hyvin selvisimme muutamasta ennakkoon haasteelliseksi arvioimastani paikasta. Rohkeus on selvästi lisääntynyt sekä koiralla että ohjaajalla, mikä toisaalta helpottaa ohjaamista, mutta toisaalta tuo myös omat haasteensa. Syksyn ja kesän irtomistreenauksen tuloksena Sumu kuitenkin nykyään irtoaa useinmiten melko mallikkaasti, mikä antaa minulle tietysti lisäaikaa, kunhan vain jätän turhan varmistelun pois ja etenen oikeasti itsekin.
Eli niin kauan kun ohjaan selkeästi ja rytmitys on kunnossa, niin bueno! Ongelmat alkavat, jos rytmitys hajoaa, jolloin Sumu alkaa taas kyselemään että minne mennään ja saako mennä vai ei. Siinä vaiheessa meidän meno näyttää taas vanhanlta kytkinvikaiselta autolta :D
Esteosaamisen puolella kontaktiongelman korjaus on edelleen vaiheessa, mutta villakoiran ydin lienee selvinnyt eli treeni- ja kisasuorituksen on saatava vastaamaan toisiaan, jos mielii saada kontaktit pysymään kasassa myös kisatilanteessa. Onneksi olen nyt tainnut saada lopetettua itseni jalkaan ampumisen siltä osin, että oikeasti puutun kontaktivirheisiin myös kisoissa, joten toiveissa on saada tämäkin ongelma korjattua. Yksi harjoiteltava asia kontakteilla on myös suoruus ohjaajan jäädessä taakse. Tätä emme ole juuri aiemmin harjoitelleet, vaikka syytä olisi ehkä ollut.
Kontaktien vastapainoksi keppisuoritukset paranevat hitaasti, mutta varmasti. Sen suorituksista näkyy hyvin nopeasti, jos jotain asiaa on oikeasti harjoiteltu, kuten nyt vaikka noissa aluevalkkutreeneissä ollutta putken jälkeistä avokulmaa.
Vaikka lauantain treeneihin mahtui niin hyviä kuin vähemmän hyviä pätkiä, niin Suomalaisen kehut meidän edistymisestä ja ohjeista jatkaa samaan malliin, lämmittivät kyllä. Kyllä niitä nolliakin jossain vaiheessa alkaa sitten tulla.
Sumu kävi treffeillä
Viime viikonloppuna myös pentuesuunnitelmat etenivät aimo happauksen eteenpäin, kun kävimme Sumun kanssa Keravalla tapaamassa Sumun tulevaa sulhasta Keytä. Olin aiemmin nähnyt Keystä videoita, mutta liveänä Key vaikutti vielä paremmalta. Avoin, aktiivinen, energinen ja keskittymiskykyinen eli juuri sopiva Sumulle. Myös Sumu miellytti Keyn omistajaa, joten suhde sai siunauksen. Nyt sitten vain aletaan odottelemaan juoksuja, joiden pitäisi alkaa helmikuussa tai viimeistään maaliskuun alkupuolella. Lisää Keystä ja pentusuunnitelmista voi lukea Myytin sivuilta: www.myytin.net .
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

